Tuftaus

 Tähän tekniikkaan en juurikaan ole koskaan innostunut. Olen sujuvasti vierestä katsellut useampaankin otteeseen, muttei ole oikein kolahtanut.

Taas oli työn alla joku SYOn kurssitehtävä ja halusin opetella siihen tekniikan jota en vielä ollut kokeillut. Ilmoittauduin Kapiokirstu ry:n viikonlopun kurssille täällä Tervakoskella. 

Hankin välineet ja puoliskeptisesti lähdin kurssille ensisijaisesti vain kurssin suoritus mielessäni.

 

Ohjaajana oli Anneli V ja hän esitteli sitten niin monenmoista erilaista tuftausvälinettä, että hämmästelin vain vierestä alkuun. 

Tällaiselle alan aloittelijalle hän kärsivällisesti lähes kädestä pitäen kertoi ja neuvoi tekniikasta ja tarvikkeista kaiken oleellisen. Tässä on sekin hyvä juttu, että taas yksi juttu mihin voi kivasti käyttää monenlaisia jämälankoja. Minulla tässä on lähinnä 4-säikeisiä sukkalankoja käytössä.

Olihan se alku aika sykeröä, mutta kyllä se sitten kun vauhtiin pääsi, niin alkoi sujua ihan mukavasti.

Ja vei mennessään...

Tämähän on kivaa! Melko meditatiivinen tämäkin tekniikka kun rytmiin pääsi.

Tämän neulaamisen jälkeen työ tulee käsitellä nurjalta puolelta esim. maitoliimalla, etteivät lankalenkit karkaa. Purkaminen on melko nopeaa tässä tekniikassa...

Mikä tästä tulee? En tiedä. Se on pannunalusen kokoinen ja langat sellaista materiaalia, että pannunalusena voisi käyttää, mutta en minä raaski kattilaa tuon päälle laittaa  😁

Tällä tekniikalla voi tehdä tyynynpäällisiä, seinävaatteita, mattoja ym. miksei jopa vaatteisiin tai asusteisiin jonkun neulallisen pistelisi hienoksi yksityiskohdaksi!

Keväällä 2024 on Kapiokirstun kurssiohjelmaan tulossa taas tuftausviikonloppu ja saletisti minä olen ilmoittautumassa ensimmäisenä!