Mattokassi

 ...4 neulaa ja yksi huoltotoimenpide myöhemmin...

Tein Ikean ohuehkosta matosta itselleni kassin.

Tämä on hyvin helppo malli.

Maton pitkistä sivuista leikkasin 12 cm leveät kaitaleet sangoiksi molemmin puolin kassia.

Ensin siis taitoin maton 6 cm kohdalta (tasona 12 cm). Ompelin kiinni. Sitten ompelin taitoksen ulkopuolelta paininjalan verran sauman lyhyellä tikillä ja leikkasin näiden kahden sauman välistä hihnan irti matto-osasta. Ja tämän tein  molemmista reunoista maton pitkiltä sivuilta.

Ompelin sangat siis kaksinkertaisiksi, mutten lähtenyt kääntämään, sen verran tuhtia tuo matto kuitenkin on.

Olisihan tuon sauman voinut taitella hihnan alle... jälkiviisaus...

Miksi tässä järjestyksessä? Olettamukseni on, että jos olisin ensin leikannut olkahihnat irti, olisi reunat todennäköisemmin purkautuneet melkoisen verran, koska kyseessä kuitenkin ohuehko löysäkuteinen matto.

Jääneestä palasta sivusaumat ompelin yhteen, käänsin kassin ja yläreunan hapsut taitoin ulkopuolelle koristeeksi.

Olkahihnat ompelin yläreunasta kahdesta kohdasta kiinni.

Minä olen melko yksivärinen ihminen... 

Siksi en kiirehtinyt tähän mitään kuviointia.

Se tarvitsee tarkan harkinnan, ehkä vuoden tai kaksi 😊,

mutta kätköistäni löytyy kyllä kirjottuja tilkkuja, sellaisesta voisi vaikka tehdä taskun koristamaan tuota etupuolta... sitten joskus, kun nyt annan asialle aikaa...

Konekirjontaa

 Olin toukokuussa Valkeakoski-opiston Konekirjonta-kurssilla. Opettajana oli huikea monitaituri Maarit Humalajärvi.  Wanha Bernina, luottokoneeni, oli mukana ja hienosti meillä synkkasi.

Olen joskus saanut yhdeltä verhoilijalta verhoilukankaiden näytetilkkuja ja niihin suhailin vapaakirjonnalla tuollaista putkimaista alpakkalankaa harjoitustöiksi. 

Oli  mukava tikata suuntaan ja toiseen, edes ja takas ja hakea sitä tikin pituuden säätelyä työskennellessä.                                              

Näistä saattaa joskus tulla vaikka tyynynpäällinen, kun alkaa yhdistellä. 

Ensin piirsin veteen liukenevalle Soluvlies-tukikankaalle ruusun hahmotelman. Sitten vaan paljon ompelua suoralla tikillä.

Minulla ei (vielä) ollut konekirjontakehystä ja ruusu meni mukavasti jokseenkin luontevan näköisesti kurttuun sieltä täältä.

Tärkeää on, että tikkausta on reilusti päällekäin. Kun tukikangas sulatetaan lämpimän veden alla pois, pysyy tikkaus kasassa.

Ruusunlehteä aloin ommella kotona, siihen mennessä mulla olikin jo kirjontakehys, tai itseasiassa jo kolme erilaista/-kokoista. Kehystä käyttäessä työ pysyi sileänä ja tasaisena kokoajan.

Lopuksi vielä ompelin tiheällä siksakilla kolmeen kertaan ympäri sekä ruusulle, että lehdelle tukevat ja ryhdikkäät reunat.

 

Ompelun jälkeen ensin leikkasin ylimääräiset tukikankaat reunoilta pois. Sitten huuhtelu lämpimässä vedessä. Mitä enemmän huuhtelee lämpimällä vedellä sitä paremmin solvy-kalvo häviää. Jossain töissä voi olla hyväkin jättää työ vähän "napakammaksi". Sitten kuivaus tasona pyyhkeen päällä.

Nämä kuviot pääsivät peittämään yhtä pientä reikää T-paidassa. Pesin ensin paidan, ettei se enää kutistuisi kuvion kiinnityksen jälkeisissä pesuissa.

Sitten kiinnitin kukan ja lehden taakse silittämällä liimaharson leivinpaperin läpi, ettei sotkeennu liimaharsoon paita tai silityslauta!

Sitten otin liimaharson suojapaperin pois kuvioiden takaa ja sovittelin kuvion mieleiselle paikalle paidan päälle. Kuvasta ei näy mutta reikä on alimmaisen vihreän lehden alakulmassa.

Leivinpaperin läpi silitin kuvion kiinni paitaan.

Lopuksi ompelin vielä kirjontakehystä ja kirjontapaininjalkaa käyttäen kuvion paitaan kiinni saman värisillä langoilla kuin kuvio on.

Ihan onnistunut tuunaustoimenpide! Menee jatkoon 💓💓

Pyöreä pöytäliina

Äitini on jo tovin etsinyt pyöreää pöytäliinaa pöydällensä. Ei ole mieleistä löytynyt.

Lupasin sellaisen hänelle ommella ja  löysinkin kivan kankaan Hämeenlinnan Eurokankaasta.

Jonkun tovin mietin kuinka sen pyöreän muodon siitä saan helposti leikattua ja mielummin kerralla, ettei käsissäni ole pian vain 30 cm kateliinaa... Ja JouTuubistahan niitä ohjeita löytyi...

 

Ensin taitellaan kangas neljään osaan.

Mitataan haluttu halkaisija, taitoksen sisäkulma on siitä puolet

Minulla oli tässä kankaan leveys 140 cm ja se sai olla liinan halkaisija. Joten ostin kangasta sen saman 140 cm.

Otin langanpätkän jonka toiseen päähän kiinnitin vesiliukoisen tekstiilitussin.

Toista päätä pidin kiinni keskikulmassa, olisihan sen voinut toki vaikka nuppineulalla kiinnittää. 

Ja sitten piirtämään narun avulla neljännes ympyrästä kankaaseen.

Sitten leikkasin piirtämääni viivaa pitkin terävillä kangassaksilla ja kyllä vain, pyöreä kappale siitä tuli. Joku ohje kehotti leikkaamaan kerrokset erikseen, mutta kyllä minä ne kaikki neljä leikkasin kerralla. Ja hyvä tuli 😊.

    Siksakilla reunaan ommel, ettei pääse purkautumaan. 

    Etenkin jos kangas on herkkä purkautumiselle.

Vinokantin ompeluun löysin siihenkin ohjeen netistä.

Ensin avataan ja asetetaan oikeat puolet vastakkain kangas ja vinokantti. Sitten reunaa lähimpänä olevaa taitosta pitkin ommellaan kiinni.

Sen jälkeen taitetaan kantti paikalleen ja silitetään (saattaa olla ettei "joku" silittänyt). Nauha nuppineuloilla kiinni ja ompelemaan vinokantin reunasta kiinni. Laitoin neulan asetuksen aivan vasempaan reunaan ja ompelin nauhan kiinni.

Päättely ja loppusilitys ja liina on valmis 💓

Ja vastaanottajakin oli tyytyväinen💓💓

Pipo päässä pakkasella! Toinen lähipäivä 11.11.2023

 Opiskelun toinen lähipäivä Tampereella oli ompelua, marraskuussa 2022.

Tehtävänä oli ommella hattu, kaava oli kaikille sama. Onneksi edellisessä lähipäivässä sai jo kontaktia noihin teollisuuskoneisiin, niin ei aikaa kulunut enää koneenkäytön oppimiseen. On se vain kyllä melkoinen menopeli tuo teollisuusompelukone!

Ennakkotehtävänä oli suunnitella hattuun jotain kaavasta poikkeavaa. Ei sinänsä tarvinnut muokata kaavaa, vaan lisätä joku koriste, sauma, nyöritys tms.  Halusin hattuuni kukan johon laitan heijastinhelmiä keskelle.

Ompelupäivä sujui loistavasti. Sain hatun itsellenikin yllätykseksi melko nopeasti valmiiksi ja ehdin kaavoittaa ja ommella vielä pari pipoakin. Vähän tuo tehtävähattu on itselleni nafti, vai onko hattu ok, pääni vain  liian suuri...  Kyllä sille vielä sopiva pää löytyy!

Kotiin jäi vielä tehtäväksi kirjoittaa myssylle ompeluohje kuvineen. Kiva lukea se näin muutama kuukausi myöhemmin ja todeta, että ihan hyvän ohjeen tein. Kyllä näillä vielä toisenkin myssyn ompelisi.

Tässä linkki hattuun jonka valmistimme:

https://www.purlsoho.com/create/2016/02/22/wool-cotton-sewn-ear-flap-hat/

Ensimmäinen lähipäivä Tampereella 30.9.2022

Opiskeluni ohjaustoiminnan artesaaniksi alkoi todenteolla syyskuussa 2022. Suurin osa kursseista suoritetaan etänä itsenäisesti, mutta mukaan mahtuu 6 lähipäivää Tampereella SYOn tiloissa Nekalassa.

Ensimmäinen tällainen lähipäivä oli 30.9.2022. Kurssin aihe oli Askartelu ja kiertotalous. Kurssiin sisältyi ensin ennakkotehtävä. Tehtävänä oli suunnitella 3-osainen säilytysratkaisu kotiin. Piirtää siitä suunnitelma ja pohtia mitä tarvikkeita tarvitsen ja rakentaa kuvakollaasi aiheesta.

Minä päätin ottaa kierrätyskäyttöön vanhoja farkkuja ja yhden vanhan ja jo vähän kärsineen korkkipohjaisen ilmoitustaulun. Maalasin ilmoitustaulun kehyksen kalkkimaalilla. Pohjaksi löysin jostain edellisistä puuhasteluista jäänyttä melko paksua ekohuopaa. Siihen ompelin 4 farkkutaskua.                                                    Korkkiosan yläreunaan kiinnitin tarranauhaa. Ompelin pari pientä vetoketjullista pussukkaa, joiden taakse laitoin tarranauhan vastakappaletta.                                                                             

Alareunaan pari koukkua ja farkunlahkeista lieriön malliset pussit roikkumaan. Tein siis tällaisen 3in1-säilytysratkaisun.                          

Pikkupusseihin laitoin silmukkamerkkejä ja silikonistopparit.    Taskut jotka jätin yläreunasta ompelematta taustakankaaseen (sai siis kaksi taskua yhdestä), saivat säilytettäväkseen sukkapuikkoja ja alareunassa roikkuvat pussit sisältävät kaikenlaista muuta neulomiseen liittyvää tarpeellista tarpeistoa.

Lähipäivän aikana siis ensin teimme kaavat näihin suunnittelemiimme säilytysratkaisuihin ja sitten ompelimme ne kaavojemme mukaan. Käytössä oli koulun  teollisuusompelukoneet. 

Yhteenvetotehtävä kotona oli tehdä kirjallinen ohje piirtämiimme kaavoihin.

Tämä kurssi oli melkoisen mielenkiintoinen. Ekakertaa tein itse kaavoja ja niihin vielä kirjallista piirto-ohjetta, varmaan toinen kerta kun ompelin kaavoista ja koskaan en ennen ollut käyttänyt myöskään teollisuuskonetta. Olin itse oikein tyytyväinen lopputulokseen.  Kyllä opiskelu osaakin olla inspiroivaa!

Siihen nähden että olen ompelijana vielä melko aloittelija, niin aikamoisen kasan tykötarpeita olen onnistunut haalimaan vuosien saatossa, mukana vain osa niistä ja silti kassit täynnä tarvikkeita!